Ennen kuin edes harkitset minkään toiminnon aloittamista kysy itseltäsi "Miksi video?". Toisinaan törmään tilanteisiin, jossa asiakas on saanut päähänsä, että video on nyt kuuma homma ja sellainen pitäisi saada. Kuitenkin, kun kysyy asiakkaalta videon sisällöstä, on vastaus suora "öööö.. tuota" tai sitten ideoiden heittelyä ja jargonin suoltamista. Kaikki on varmasti sitä mieltä, että olisi todella kiva saada omasta firmastaan Marvelin tasoista action-pätkää tai suuria tunteita luova fiilisklippi Forrest Gumpia myötäillen. Nämä eivät kuitenkaan pelasta tilannetta, jossa ollaan unohdettu kohderyhmä ja kanava.
Teetpä videosi itse tai tilaat ne muualta, älä hätäile. Kartoita ensin minkä kohderyhmän haluat tavoittaa, missä he viettävät aikaansa ja millaista sisältöä eri kanaville pitää tuottaa. Edellisiä pohtiessa mieti myös olisiko hyvä tuottaa yhden videon sijasta useampi video. Yksi vartin mittainen video, jossa kerrotaan KAIKKI sinun yrityksestä, menneet projektit ja tuotantopäällikön kuulumiset mukaan lukien, on todella raskas. Pienempiin osiin pilkottuna sisältö on helpompi kuluttaa ja sisäistää. Itse lähinnä tuskastun, jos huomaan videon olevan minuuttia pidempi. Enkä ole yksin somekeskittymishäiriöni kanssa, koska videon suosituspituudet ovat eri palveluissa seuraavanlaiset:
Näiden varjolla sanoisin, että tiivistä, pilko ja karsi, jotta saat ydinviestin videolla tarpeeksi selkeästi esiin. Tässä pari esimerkkiä videoista, jotka ovat vain 6 sekuntia pitkiä, mutta idea tulee selkeästi esiin.
Ihan ensimmäinen sudenkuoppa videotuotannon aloituksessa on siis tutkimuksen puute. Käytä alussa aikaa siihen, että tiedät kenelle suuntaat viestisi. Tutki kilpailijoiden tekemiä videoita ja hae inspiraatiota myös muualta. Jos päätät ulkoistaa tuotannon, niin tutkimuksen avulla helpotat videotuotantotiimin työtä. Viimeistään suunnittelupalaverissa joku kysyy "Ketkä ovat kohderyhmänä?" ja "Mihin tämä tulee?".
Seuraava ansa löytyy aikataulutuksesta. Nopeasti tuotettu, laadukas ja halpa tuote on harvinaista herkkua, johon kyllä päästään, mutta ei välttämättä ensimmäisellä yrityksellä. Kun aluksi teet pohjatutkimusta, niin ota mukaan myös aikataulutus. Milloin videon pitäisi olla valmis? Jos tähän vastaus on ASAP, niin palaa takaisin lähtöruutuun ja kysy taas itseltäsi "Miksi?". Aseta itsellesi ja ryhmällesi konkreettinen päivämäärä ensimmäisen videon julkaisulle. Lähde kulkemaan tästä päivämäärästä takaperin aina nykyhetkeen ja luo matkan varrelle selkeitä pisteitä mihin mennessä haluat asioiden tapahtuvan. Päivämäärien ja tapahtumien lisäksi jaa vastuuta ja merkitse kuka on vastuussa mistäkin.
Tässä vaiheessa joku lukijoista varmaankin pohtii, että miten voi aikatauluttaa videotuotantoa, jos siitä ei ymmärrä mitään. Aikataulun pitää olla siis joustava. Varsinkin sillä ensimmäisellä kerralla. Jos aikataulu ei pidä, niin pidä kuitenkin hermosi. Liian tiukasti aikataulussa roikkuminen luo pelkästään kireän fiiliksen ja sitä kautta kehnon lopputuloksen. Kun sitten joskus lopputuote on valmis, ota alkuperäinen aikataulu esille, kutsu osalliset henkilöt koolle ja tarkastelkaa missä kohdin mätti, miksi ja miten joitain kohtia voitaisiin jouduttaa.
Oletetaan, että päätit ulkoistaa koko tuotannon. Olit kuitenkin edeltä fiksu ja otit selkoa kohderyhmistä ja päätit mihin kanaviin haluat mennä. Ei muuta kuin internetti auki, Googleen "videotuotanto" hakusanaksi ja viidelle ensimmäiselle firmalle tarjouspyyntöä ja deadline 2-3 viikon päähän. Miksi tämä ei kannata? Siksi, että kuvaaja/leikkaaja ei tarkoita, että osaa kaikkea kuvaamisen ja leikkaamisen saralla. Kuvaaminen on monitahoista hommaa ja erilaiset tyylit vaativat omanlaistaan kameran operointia. Sama pätee myös leikkaamiseen.
Miten sitten hankin itselleni videon ulkoiselta taholta? Suunnittele minkä tyylistä pätkää olet tekemässä ja karsi sen perusteella osa tekijöistä. Videotuottajilla ja videotuotantofirmoilla on varmastikin olemassa esimerkkejä edellisistä projekteista tai showreel. Tekijöiden edellisten materiaalien perusteella voit näyttää heille, että "Haluan samanlaisen värimaailman kuin tuossa videossa." tai "Tahdon tuon tyyppistä animointia videoon". Ole myös ajoissa liikenteessä, jotta saat haluamasi tekijän. Siitä ei kukaan ota lisämaksua, että kysyt videotuotantoa puolen vuoden päähän. Siinä ajassa ehdit käymään keskusteluja eri tahojen kanssa ja vertailemaan hintoja.
No sitten se raha ja siihen kompastuminen. Tänä päivänä Netflix ja muut suoratoistopalvelut ovat todella suuressa kulutuksessa ja yleensä sieltä saadaan joitain ideoita omiin tuotantoihin. Jos laadun halutaan olevan tällä tasolla, niin tehdäänpä pieni laskutoimitus. Netflix Originals sarjojen kustannukset per tuotantokausi ovat 40–130 miljoonaa dollaria. Marvelin Jessica Jones & Luke Cage sarjoissa on budjettina 40 miljoonaa dollaria, joka tarkoittaa 13 jaksolla jaettuna noin 3 miljoonaa dollaria per jakso. Tästä ronskisti laskettuna saadaan esimerkiksi Jessica Jones -sarjan yhden minuutin hinnaksi 59 435,36 dollaria ja yhden sekunnin hinnaksi 990,58 dollaria.
Mihin tällä pyrin? Ihan siihen, ettei kulutettaisi aikaa liian suuriin unelmiin ja ymmärrettäisiin mitä laatu maksaa. Jos sinulla on 1 000 € käytettävissä yhteen videoon, niin älä odota saavasi huikeita näyttelijäsuorituksia maustettuna Interstellarin juonikuvioilla ja taustoilla.
Videotuottajan näkökulmasta ongelma on myös tuotannon laajuudessa. Kuvataan yksi päivä, väkerretään grafiikkaa & ääniä yksi päivä, leikataan toinen päivä, saadaan kommentit asiakkaalta, korjataan tuotosta pari tuntia, jonka jälkeen tuupataan video ulos ja toimitetaan asiakkaalle. Seuraavana vuonna taas sama rumba ja sama hinta. Jatkuvuutta ei ole ja kaikki edelliset ratkaisut heitettiin roskakoriin. Jos tuotanto suunniteltaisiin fiksusti, niin yhdellä kuvauspäivällä, grafiikoilla ja äänillä saataisiin aikaiseksi videosarja. Tietenkin leikkauspöydällä vietettäisiin hitusen enemmän aikaa, mutta väitän kokonaishinnan per video jäävän alemmas, kuin jos tehtäisiin vain yksi video. Kirjoitimme lokakuun puolella blogauksen otsikolla "Inbound ei ole projekti – jatkuvalla työllä menestyt markkinoinnissa". Komppaisin tämän blogauksen näkemyksiä jatkuvuudesta myös videotuotannon parissa, koska yksi video ei kesää tee.
Lopulta video on valmis ja linjoilla, mutta älä jää laakereille lepäilemään. Tutki millaista palautetta ja katsojakuntaa tuotoksesi saa. Seuraa näitä tietoja myös tasaisin väliajoin ja anna aikaa. Ensimmäinen osa sarjasta ei välttämättä saa kovin isoa katsojakuntaa, eikä siitä kannata vielä huolestua.
Seuraa myös tuotoksen herättämää keskustelua kommenttikentissä. Räikeimmät ylilyönnit voi tietenkin moderoida, mutta asiallista ja perusteltua kritiikkiä ei kannata poistaa. Vastaa kritiikkiin harkiten ja ota siitä opiksesi seuraavalla kerralla.
Jos päädyt tekemään muutoksia jossain kohtaa, niin älä muuta kuin yhtä asiaa kerrallaan. Jatkuva muutos häiritsee katsojia ja lopulta et tiedä mikä muutoksistasi vaikutti kehitykseen.
Vaikka edellisessä kirjoituksessani sanoin, ettei kannata lyödä välittömästi recciä päälle, niin tarkennan hiukan. Ei kannata pistää mitä tahansa julkiseen jakeluun. Kuitenkin harjoittelua ja testausta saa ja pitää tehdä. Jos lopulta päädytään videoon, jossa sinä itse olet puhumassa, niin aikaisempi kokemus kameran edessä puhumisesta on todella iso apu. Jos et ole ikinä ollut kameran edessä puhumassa, niin kokeile miltä se tuntuu. Joillekin se on se ja sama onko edessä kamera kuvaamassa vai ei, mutta todella monella (itseni mukaan lukien) menee senat sakaisin ja yksinkertaisesta liikkumisesta tulee ylitsepääsemättömän vaikea haaste.
Haastan siis sinut kokeilemaan kameralle puhumista. Kamerana voi tässä vaiheessa toimia läppärin webcam, puhelimen kamera tai kotoa löytyvä pokkarikamera. Kirjoita itsellesi jokin lyhyt teksti, jonka haluat kertoa omin sanoin muutaman kymmenen sekunnin aikana. Pyri olemaan oma itsesi, äläkä esitä. Lopputuotosta tarkastellessa älä keskity valoihin tai omaan ääneesi (juu-u, meidän kaikkien ääni kuulostaa oudolta). Keskity siihen millainen rytmitys sinulla on puheessa, millainen kehonkielesi on ja harhaileeko katseesi sinne ja tänne. Jos sinusta ei tullutkaan lopulta päätähteä, niin ainakin tiedät suurinpiirtein mitä esiintyminen vaatii.
Loppujen lopuksi on todella hyvä jos noudatat näitä kaikkia ohjenuoria. Tästä päästään prosessiin, jossa osa yrityksesi videoista tulee ulkopuolisilta tekijöiltä ja osan tuotat itse. Tällaisella prosessilla kehityt itse tekijänä ja tiedät jatkossa mikä suurinpiirtein on mahdollista ja millaisella aikataululla. Ulkoistettujen videoiden väliin voit aikatauluttaa sisäisiä tuotantoja, jolloin julkaisutahti pysyy tasaisena.
Seuraavissa kirjoituksissani otan konkreettisia esimerkkejä videotuotannosta, joiden avulla pääset pidemmälle itse kuvaamisessa ja leikkaamisessa. Näitä odotellessa voit aloitella jo suunnittelua ja sisäisien videoiden puuhaamista. Jos aika on niukilla, voit buukata allaolevasta kalenterista meidän Kirsiltä ajan videotuotannon suunnittelua varten.