Istun kahvilassa Helsingin Katajanokalla ja katson miten meren äärellä iso ryhmä japanilaisia turisteja räpsii kuvia itsestään ja Suomen suvesta. Tokyosta hankitut kesäkuteet kastuvat läpimäriksi kun Itämeren aallot osuvat rantakallioon.
Miten he ovat löytäneet Suomen? Jonkinlainen markkinointi on tavoittanut heidät, mutta minkälainen? Matkailumarkkinointi on vaatinut vahvaa uudelleen-kalibrointia viime vuosina, sillä verkko ja digitaalisuus ovat sen suurimpia haasteita ja mahdollisuuksia. Sama kehitys pätee kaikkeen markkinointiin, sen johtamiseen ja soveltamiseen.
Miten on erottuvuuden laita digiajassa?
Miten ostoprosessin muutos vaikuttaa erottautumiseen?
Markkinoinnin johtamisen näkökulmasta meneillään oleva sosiaalinen vallankumous (jonka enablerina toimii teknologia) ja muodosteilla oleva Internet of Things tekevät erottuvuudesta entistä haastavamman tehtävän. Markkinointijohtajan strategiadokumentissa asiat ovat mullin mallin, sillä ostoprosessin murroksen myötä internetin todellisuus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti asiakkaan koko arvotkejuun.
Erottuvuuden pitää tänä päivänä ilmetä reaaliajassa, eri kanavissa, eri äänensävyillä... viestin pitää välittyä oikealla tavalla netissä, sosiaalisissa medioissa, keskusteluissa ja vertailuissa.
Ovatko erottautumisen draiverit muuttuneet? Monasti puhumme kyllä yhä ihan samoista asioista. Onhan tehtävämme edelleen saada oikea viesti oikealle henkilölle tavalla, joka erottaa meidät halutulla tavalla kilpailijoistamme.
Markkinointijohtajan kannalta olennainen kysymys on, miten markkinointistrategiaa on kehitetty niin, että se ottaa kantaa erottuvuuteen digiajassa. Meistä suomalaisista 85% ilmoittaa hakevansa tiedon palvelusta tai tuotteesta ensin verkosta*. (*Lähde: the Connected Consumer Survey 2015)
Erottuvuutta pitää lähestyä uusista näkökulmista. Ajatellaan hetki vähän erilailla:
Yksi keskeinen markkinoinnin johtamisen haaste on kyky määrittää, miten yritys on läsnä prospektin ostomatkan eri elinkaarivaiheissa, aina Googlesta ensikontaktiin ja asiakkuuden kasvattamiseen.
Tarvitaanko uusia mittareita? Tottakai. Nyt markkinoinnin johto keskittyy mm. houkutteluvoimaan, verkkolöydettävyyteen,sekä sisältöön, sisältöön, sisältöön.
Vielä lopuksi japanilaisiin. Helsingin matkailun kesän tunnuslukuja odoteltaessa lienee selvää, että Suomi vetää yhä puoleensa sijainnilla, luonnolla, Muumeilla jne. Draiverit ovat samat, mutta kiihtyvässä kilpailussa meidän pitää onnistua olemaan paremmin läsnä oikeissa paikoissa, paremmalla sisällöllä, aidolla keskustelulla ja elinkaarivaihetta tukevilla myynnin toimenpiteillä. Ostamalla mainontaa emme saavuta matkailun tavoitteita tulevaisuudessa - emmekä yrityksinä omia myynnin tavoitteitamme.
Priorisoimalla ja johtamalla markkinointia digiajan eväillä tulemme erottumaan ihan omilla vahvuuksillamme.