On hienoa, että kynnys kirjoittaa omasta työstä ja omasta yrityksestä on madaltunut ja että erilaiset äänet tulevat kuulluksi. Kääntöpuolena on kuitenkin huonon sisällön määrän kasvu. Kun potentiaalinen asiakas hakee tietoa verkosta, hän saattaa joutua kahlaamaan suurenkin sisältömäärän läpi löytääkseen etsimänsä. Joukosta erottuu sisältö, joka on helposti löydettävissä, mutta ennen kaikkea laadukasta (tämän ennustimme jo 2016).
Työskentelin 5 vuotta päivälehden uutistoimittajana ennen siirtymistä viestinnän ja markkinoinnin maailmaan. Sinä aikana opin valtavasti laadukkaan sisällön merkityksestä. Uutistoimituksella laatu on nimittäin yksi tärkeimpiä mittareita. Lehti ei ole mitään ilman lukijoiden luottamusta ja siksi laatu on ratkaiseva asia, josta pidetään lujasti kiinni.
Laadusta huolehditaan muun muassa tarkalla fakta-tarkistuksella ja kielitieteilijä käy säännöllisesti läpi sisältöjä huolehtien hyvästä kielenkäytöstä. Kaikki tekstit oikoluetaan ennen julkaisua. Loppukädessä muun muassa päätoimittaja vastaa mahdollisista virheistä, jopa sakkojen ja vankeustuomion uhalla.
Seuraamukset faktavirheistä eivät ehkä ole yhtä vakavia kaupallisten sisältöjen maailmassa, eikä valvonta toimi samalla tavalla. Mutta tätä ajatusmaailmaa kannattaa silti soveltaa kaikessa sisällöntuotannossa. Sillä loppupeleissä huonosta sisällöstä ei kukaan hyödy. Kukaan ei jaksa lukea tekstiä, jossa faktavirheet kukoistavat. Kirjoitus- ja kielivirheitä täynnä oleva sisältö taas tuntuu epäluotettavalta, vaikka siinä olisi relevanttia ja mielenkiintoista faktaa. Harva meistä haluaisi myöskään jakaa sellaista sisältöä esimerkiksi omissa sosiaalisen median kanavissa.
Laadukkaista sisällöistä syntyy luottamus yritystäsi kohtaan. Luottamus on vaikea asia rakentaa, mutta helppo hajottaa. Kuinka usein esimerkiksi sinä olet palannut lukemaan lisää sisältöä sellaiselta sivustolta, jonka olet jo todennut epäluotettavaksi?
Joskus törmää harhaluuloon, että hakukoneoptimoiduissa sisällöissä tuotetaan tekstiä, jonka ainoana tavoitteena on hyvä Google-ranking. Sisältöön on vain survottu hakukoneoptimoinnin kannalta tärkeitä sanoja miettimättä tekstin punaista lankaa tai viestiä. Ajatellaan, että sisällöntuotannon tärkein prioriteetti ei ole tuottaa hyödyllistä sisältöä, ainoastaan päästä Googlen ensimmäisten hakutulosten joukkoon.
Inbound-metodologian perusajatuksena on tuottaa sisältöä, joka oikeasti kiinnostaa asiakkaitasi (eli lukijoitasi), ja josta heille on hyötyä. Laadukkaalla tekstillä, ei ole merkitystä, jos kukaan ei löydä sitä. Eikä hyvin hakukoneoptimoitu teksti tuo kenellekään lisäarvoa jos sisältö ei ole hyvää. Todellisuudessa laatu ja hakukoneoptimointi eivät siis ole toisiaan poissulkevia asioita. Päinvastoin, ne tarvitsevat toisiaan.
Hakukoneet myös tunnistavat hyvän ja laadukkaan sisällön ja näin se myös löydetään helpommin.
Hyvä sisältö ei ikinä synny sormia napsauttamalla. Laadukas, hakukoneoptimoitu sisältö vaatii perusteellisen prosessin syntyäkseen. Lähtökohtana voi olla tiedossa oleva teema, jolle haetaan hakukoneoptimoitua kirjoitusmuotoa. Tällöin kannattaa kartoittaa, mitä hakusanaa ihmiset käyttävät hakiessaan kyseisestä aiheesta tietoa ja käyttää sitä.
Vaihtoehtoisesti, lähtökohtana voi olla hakusana-analyysi, joka paljastaa millaisia asioita ihmiset hakevat päätyessään tietyille verkkosivuille. Hakusana-analyysi antaa osviittaa siitä, mistä aiheista ihmiset ovat kiinnostuneita. Jälkimmäisestä voi olla hyvä aloittaa, mikäli esimerkiksi blogiaiheiden keksiminen tuntuu haastavalta. Tästä saat lisää vinkkejä aiheiden löytämiseen.
Kun aihe on päätetty ja otsikko lyöty lukkoon, kannattaa aloittaa kirjoitusprosessi suunnittelemalla. Kenelle kirjoitat, kuka on kuviteltu lukija? Tarvitaanko haastateltavia? Millaista faktaa tarvitaan kyseistä sisältöä varten? Mikä on tekstisi tavoite? Jonkinlainen etukäteen tehty hahmotelma tekstistä voi helpottaa kirjoitusprosessia. Sanonta hyvin suunniteltu työ on puoliksi tehty pätee toisin sanoen myös kirjoittamisessa. Kaikki eivät ole eksperttejä kaikilla osa-alueilla, joten haastattelu asiantuntijan kanssa voi tuoda syvyyttä ja uskottavuutta sisältöösi. Tässä vinkkejä siitä, miten resurssoida aikaa ja tekijöitä sisällöntuotantoon.
Kiinnostavan otsikon roolia ei sovi missään nimessä vähätellä. Lukija päättää otsikon perusteella, klikkaako postauksen auki vai ei. Siksi sen on tärkeä olla iskevä ja herättää lukijan mielenkiinto.
Lisää hyödyllistä tietoa hyvän blogiotsikon kirjoittamisesta saat aikaisemmasta blogikirjoituksestamme Minkälainen on hyvä blogiotsikko.
Aloita blogikirjoitus vahvasti; esitä väite, kärjistä, kyseenalaista tai kysy! Kerro blogipostauksen pääpointit jo heti alussa ja sisällytä hakusana ensimmäiseen kappaleeseen, tämä nimittäin parantaa blogikirjoituksen löydettävyyttä Googlesta. Kirjoita myös blogipostauksen alkuun ns. tiiseri - miksi blogipostaus kannattaa lukea loppuun? HubSpot tarjoaa lisää vinkkejä bloggaamiseen.
On myös hyvä muistaa, että vaikka kaikki osaavat kirjoittaa, se ei tee kaikista kirjoittajia. Laadukkaan sisällön tekeminen vaatii runsaasti aikaa, joten tuotannon ulkoistaminen ammattitaitoiselle sisällöntuottajalle voi usein olla tehokkain tapa työskennellä.