Käyttäjäkokemus määritellään yleisesti ottaen käyttäjän kokemukseksi esimerkiksi verkkosivun tai applikaation käytöstä. Kun ihastut sovelluksen tapaan intuitiivisesti ennakoida seuraavaa liikettäsi, tai heität puhelimen raivostuneena seinään, koska verkkopalvelu ei toimi, on kyse käyttäjäkokemuksesta. Katso täältä, mitä asioita sivuston rakentamisessa pitää ottaa huomioon hyvä käyttäjäkokemuksen varmistamiseksi.
Miten sitten käyttäjäkokemus ja hakukoneoptimointi liittyvät yhteen? Hakukoneen takana oleva tekoälyteknologia ei luonnollisesti ota kantaa sinun tunnetiloihisi kunkin verkkopalvelun äärellä, mutta sillä on erilaisia tapoja mitata, miten vietät aikaa digitaalisen palvelun, kuten verkkosivun, kanssa.
Valtaosa verkon surffaajista käyttää Googlen Chrome -selainta. Näin Googlen tekoäly pääsee laajamittaisesti käsiksi paitsi käyttäjän interaktioon hakutulosten kanssa, myös verkkosivuvierailijan vuorovaikutukseen itse verkkosivun kanssa.
Google antaa näitä tietoja ulos Analyticsin kautta vain anonymisoidussa muodossa, mutta Chrome tietää siitä huolimatta, mitä teit verkossa viime kesänä, viime viikolla, eilen, ja juuri nyt. Relevantti sisältö on subjektiivinen käsite, siksi hakutulokset ovat nykyään pitkälle personoituja. Google pyrkii siis oppimaan, mikä juuri sinulle on tärkeää.
Google kuitenkin tutkii ja etsii myös laajempia trendejä ja suurempia signaaleja. Tekoäly käyttää tätä tietoa arvioidessaan, miten ihmiset yleisesti ottaen hakukoneelta kysyvät, mitä hakevat, ja mistä saavat parhaimmat vastaukset.
Tekoäly ei osaa lukea tai kirjoittaa, ja niinpä se käyttää tässä työssään verkkosivusta saatavaa ns. metatietoa. Metatietoa on paitsi sivun varsinaiset metatiedot, kuten metatekstit ja -otsikot, myös se, miten verkkosivuvierailija käyttää sivua, kuinka kauan hän viettää aikaa kullakin sivulla, löytyikö sivustolta linkkejä, joita vierailija klikkaili, kuinka kauan sivulla kestää latautua ja niin edelleen.
Näistä tiedoista tekoäly pyrkii kursimaan kasaan jonkinlaisen keskiarvon siitä, kuinka sivusto toimii käyttäjän ollessa interaktiossa sen kanssa. Mikäli jokin palikka tökkii, hakukone katsoo, ettei sivusto ole kovin hyvä tiedonlähde, eikä palvele hakijan intentiota.
Monet SEO-projektit alkavat raivokkaalla avainsanojen puljaamisella. Pyritään löytämään omalle bisnekselle ja toimialalle tärkeät termit ja hakulausekkeet yksityiskohtaisesti jopa sijamuotoja myöten. Sen jälkeen kilometrin mittaisia avainsanalistoja aletaan kuljettamaan sisältöihin, pahimmillaan tunkemalla avainsanat keinotekoisesti jo olemassa olevaan sivustoon. Sitten korjaillaan linkkejä ja metatietoja. Suuri uutinen on, että tämä työ on todennäköisesti täysin turhaa, mikäli kokonaisuus ei ole kunnossa.
Googlen tekoäly pyrkii ymmärtämään myös semanttisia asiayhteyksiä ja teemoja. Se esimerkiksi tietää, että Nuuksio on kansallispuisto Suomessa, ja että verkkokauppa-sanalla viitataan suomen kielessä useimmiten Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevaan kodinkonetavarataloon. Sijamuotojen listaaminen on nykypäivänä turhaa jopa suomen kielellä, sillä Googlen kielitaito on vähintäänkin kiitettävä suhteellisen vaikean äidinkielemmekin kohdalla.
Avainsanojen listaamisen sijaan pitäisi siis pyrkiä etsimään ja löytämään sisältöihin selkeitä aihekokonaisuuksia, jotka on sivustolla sisäisesti linkitetty keskenään. Näin myös Googlen sivustoja tutkivat anturit löytävät relevantin sisällön nopeammin sivustolta. Koherentti sisäinen linkitys parantaa sivuston näkyvyyttä hakutuloksissa.
Niin sanotussa Topic Cluster -mallissa verkkosivusisältöjen aihepiirit on jaettu pilarisivuille, suomeksi sanottuna pääsivuille. Pääsivun alta lähtevät kaikki aihepiiriin liittyvät muut sivut. Esimerkiksi kaikki yhteen tuotteeseen tai palveluun liittyvät infosivut, palvelusivut, blogikirjoitukset ja erilaiset kampanja- ja laskeutumissivut on asetettu yhden, tuotteeseen tai palveluun liittyvän pilarisivun alle.
Verkkosivuvierailija löytää Topic Cluster -mallilla rakennetulta verkkosivulta etsimänsä informaation helpommin, ja malli selkeyttää navigointia sisällöstä toiseen. Sisältö on helpompi kohdentaa, ja sisäisestä linkityksestä koituvat SEO-hyödyt valuvat oikeaan osoitteeseen sivun rakenteessa. Topic Cluster -malliin pystytään myös rakentamaan helpommin selkeitä konversiopolkuja.
Myös avainsanojen kannalta klusterimalli parantaa näkyvyyttä hakukoneissa – pilarisivut on optimoitu hyvin laajoille avainsanoille, ja mitä syvemmälle pilarin alle mennään, sitä enemmän sivuja optimoidaan aihepiirin pitkän hännän avainsanoille. Kokonaisuudessaan koko pilarisivun alla olevan aihekokonaisuuden auktoriteetti vahvistuu niin käyttäjän mielessä (haa, täällähän on kaikki tieto!) kuin hakukoneelle.
Googlen tekoälyteknologia kerää jatkuvasti valtavat määrät dataa kaikenlaisesta verkonkäytöstä, ja se oppii päivä päivältä enemmän siitä, mitä ihmiset verkosta etsivät ja minkälaisten sisältöjen parissa aikaa viettävät. Kaukana ovat ne päivät, jolloin hakutuloksiin päästiin “huijaamalla” konetta ja tekemällä sivustoon erilaisia teknisiä tviikkauksia näkyvyyden parantamiseksi.
Hakukoneoptimoinnista on tullut yhä enemmän sisällöntuotantoa, käyttäjän palvelemista ja optimaalista käyttäjäkokemusta – jos teet relevanttia ja kiinnostavaa sisältöä, joka on helposti saavutettavissa, se on ihan oikeasti paljon kiinnostavampaa myös ihmisten ja hakukoneiden mielestä.
Oikotietä onneen ei siis ole. Kuten UX-kehittäminen, myös hakukoneoptimointi on rehellistä ihmisten palvelua ja sellaisten sisältöjen luomista, jotka löytyvät helposti sivultasi, ja joiden parissa asiakkaasi viihtyvät ja haluavat viettää aikaa.