Kuuntele blogi
Samalla tavalla valitettavan usein törmään yrityksen LinkedIn-tilin profiilin esittelyteksteihin, joiden informaatiota ei ole vuosikausiin päivitetty. Instagram-tilikin saattaa olla olemassa, mutta sinne ei ole lisätty kuvia sitten toissa vuoden lokakuun.
Huonosti hoidetut sosiaalisen median tilit antavat nykypäivänä huonon kuvan yrityksestä, joten somea ei voi jättää hunningolle. Apua someviidakon taltuttamiseen saadaan laatimalla sosiaalisen median strategia. Lue myös: Mikä on sosiaalisen median julkaisukalenteri?
Sosiaalisen median strategia ei ole pelkästään sitä, että määritellään kuinka usein Facebookissa tehdään julkaisuja ja Twitterissä aina, kun on jotain asiaa, tai että Instragramia päivitetään aina kun sopiva kuva osuu kohdalle (katso, miten Instagramia hyödynnetään yrityskäytössä). Tällöin strateginen näkökulma uupuu. Sosiaalisen median suunnitelma on tärkeä osa sosiaalisen median käyttöä, mutta usein siitä puuttuu yrityksen bisnestavoitteiden näkökulma. Strategiat ovat kuitenkin kannattavan yritystoiminnan keskiössä, joten on luonnollista tuoda samat toimintamallit myös someen. Samalla on luotava myös sosiaalisen median tavoitteet, jotta tiedetään, onko haluttuihin tuloksiin päästy.
Tällöin myös jokainen yrityksen työntekijä tietää, miksi ja miten somessa ollaan läsnä sekä mitä hyötyä pyritään saamaan siitä ajasta, jota somelle annetaan. Sen avulla voidaan luoda yrityksen sisällä yhteiset pelisäännöt ja linjaukset postauksille. Strategiasta selviää nimittäin postausten toteutustavat, kuten koska ja kuinka usein viestejä tulisi someen syöttää, kuka viesteistä vastaa ja kuka seuraa somessa käytävää keskustelua. Lisäksi strategian avulla selvitetään mitattavat tavoitteet, miten yritys voi hyötyä sosiaalisen median käytöstä, ketä kohderyhmää tavoitellaan missäkin kanavassa ja millä mittareilla saatuja tuloksia analysoidaan. Muista, että sosiaalisen median sisällön täytyy olla linjassa yrityksesi muun viestinnän kanssa, koska se on osa organisaation suurempaa viestintäsuunnitelmaa, sekä käytännössä kaikkea tekemistä ja toimintaa. Johdonmukaisuudella vahvistat brändisi tunnettuutta kohderyhmiesi keskuudessa.
Sosiaalisen median strategia kannattaa rakentaa ketterästi, jotta alkuun päästäisiin mahdollisimman nopeasti. Kehittää voi aina matkan varrella, varsinkin koska sosiaalisen median trendit muuttuvat jatkuvasti. Se, mikä toimi vielä eilen kohderyhmällesi, ei välttämättä toimi enää huomenna. Somekanavat uudistuvat ja uusia kanavia tulee lisää samalla kun vanhoja kuolee pois (käyttääkö joku vielä Periscopea?). Myös viestimistyylit vaihtelevat ajan kanssa. Vuosi sitten oli vielä suosittua puskea kaikki tuutit täyteen hashtagejä, nyt niihin kannattaa suhtautua todella maltillisesti. Yleisenä vinkkinä: kannattaa käyttää relevantteja avainsanoja ja sellaisia, mitä muutkin ihmiset käyttävät. #SosiaalinenMedia #Bloggaus.
Somestrategiassa määritellään tavoitteet, ilman sitä sosiaalinen media ja sisältömarkkinointi ei toimi niin hyvin kuin voisi. Sosiaalisen median strategian luomisessa täytyy miettiä muun muassa seuraavia kysymyksiä: mitä halutaan saavuttaa, keitä halutaan tavoittaa ja millaisilla viesteillä? Vasta tavoitteiden määrittelyn jälkeen tulee valita oikeat kanavat, ja niiden syyksi ei riitä pelkästään se, että “noku kaikki muutkin kilpailijat ovat jo Snäpissä.” Jokaisen tilin tavoitteita kannattaa miettiä. Kaikkialla ei tarvitse olla välttämättä esillä. Jos kohderyhmäsi nyt vaikka sattuisi olemaan 13-vuotiaat tytöt, ei Facebook tai Twitter välttämättä olisi sinulle ihanteellisin kanava. Valitettavasti on myös totta, että mitä perinteisempi yrityksesi ala on, sitä hitaammin ja jäykemmin uusia kanavia otetaan käyttöön.
Sosiaalisen median tavoitteiden täytyy olla saavutettavia ja mitattavia, aikaan sidottuja, relevantteja ja tarkkoja. Toisin sanoen, käytä vanhaa kunnon S.M.A.R.T-kaavaa:
Tavoitteiden määrittely on ehkä tärkeintä kaikessa. Strategiassa määriteltyjen tavoitteiden arvo nousee, kun täytäntöönpanossa yritetään pysyä tavoiteaikataulussa. Jos suunnitellut tavoitteet ovat mahdottomia nykyisellä budjetilla tai henkilöresursseilla, ei strategiasta ole mitään hyötyä. Sen takia täytyy olla realistinen. Älä heti kuvittele olevasi kilpahevonen, jos vielä aamulla hengailit kesälaitumilla muiden pikkuponien kanssa.
Niin kuin kaikkea liiketoimintaa kuuluu mitata, samaten sosiaalista mediaa kuuluisi tarkkailla ja tuloksia analysoida. Helpoimmat mittarit lienevät seuraajamäärät, engagement rate, verkkosivuliikenne eri somekanavista ja postausten tavoitettavuus.
Engagement raten voi laskea laskemalla yhteen postauksen tykkäysten, kommenttien ja jakojen summa. Jaa tulos kanavan fanien kokonaismäärällä ja kerro saamasi luku sadalla. Saat prosentuaalisen engagement raten, joka kertoo kuinka monta prosenttia seuraajistasi sitoutui tekemään jonkin sosiaalisen median aktiviteetin postauksesi johdosta.
Helpointa on mitata seuraajamääriä, mutta se ei paljoa kerro miten kanavilla näkyminen vaikuttaa yrityksen myyntiin. Kotisivuilta saatava analytiikka voi auttaa siinä, että mistä somekanavista tulee eniten liikennettä, mikä taas voi merkitä sitä, että sen kanavan viestintä pelaa halutulla tavalla.
Sosiaalisessa mediassa ei todellakaan käy se, että tööttäät kaikki kanavat täyteen omia viestejä ja poistut sen jälkeen paikalta. Sellainen käytös ei kertakaikkiaan riitä enää tänä päivänä, sillä muuten kaikki käyttämäsi aika viestiesi suunnitteluun ja julkaisuun valuu hukkaan. Ota osaa keskusteluun sosiaalisessa mediassa ja haasta seuraajiasi, jopa silloinkin kun et akuutisti tarvitse heidän huomiotaan. Muutoin he eivät kuuntele sinua sillä hetkellä, kun oikeasti tarvitset heitä. Ja vastavuoroisesti myös sinun tulee kuunnella aktiivisesti, mistä sosiaalisessa mediassa puhutaan. Lue myös, mitä vinkkejä asiantuntijat jakavat markkinointiin sosiaalisessa mediassa.
Niinkuin aiemmin jo mainitsin, sinun ei tarvitse välttämättä olla esillä jokaisessa sosiaalisen median kanavassa. Jokaisella kanavalla on oma tarkoituksensa ja niiden käyttäjien motiivit vaihtelevat. LinkedIn on hyvin erilainen ympäristö rennompaan Instragramiin verrattuna. Sen takia yrityksen kannattaa miettiä tarkkaan, mitkä ovat ne kanavat, jotka ovat oikeasti relevantteja ja tavoitteita tukevia.
Tutustu omiin kohderyhmiisi ja ostajapersooniisi. Missä kanavissa he ovat esillä ja millaisilla viesteillä herätät heidän mielenkiinnon? Voit myös omaa harkintaasi käyttäen seurata, mitä kilpailijasi tekevät. Millaista kieltä he käyttävät postauksissaan eri tileillä ja miten sinun kannattaisi heihin verrattuna toimia? Varo kuitenkin, ettet ota liikaa mallia kilpatovereistasi, matkiminen ja kopioiminen on nuijaa.
Käytä aikaa oman sisällön ja viestien rakentamiseen. Sisältösuunnitelman tekeminen auttaa hurjasti selkeyttämään prosessia. Sisältösuunnitelma pitää sisällään yksityiskohtaisemmat sisältöjen suunnittelun, sekä ohjeistuksen siitä, missä ja milloin sisällöt julkaistaan.
Jos et pysty räätälöimään sisältöä jokaista haluamaasi kanavaa varten, niin silloin ne eivät ole sinun yrityksellesi oikeanlaisia kanavia (tai sinulta puuttuu vielä näkemystä). Huomaa, että sama sisältö ei toimi sellaisenaan kopioituna jollain toisella kanavalla. Jo teknisistä syistä et voi lisätä samaa YouTubeen lataamaasi videota Snapchattiin. Lisää siis sisältösuunnitelmaasi myös eri sisältötyyppejä – videoita, oppaita, infograafeja ja kuvia – jotta saat viestinnästäsi monipuolista ja kiinnostavaa. Siksi myös eri kanavien yhteispeli on syytä huomioida strategisessa suunnittelussa. Vaikka suora kopiointi kanavalta toiselle ei ole suotavaa, sisältöjen muokkaaminen ja räätälöinti eri kanaviin on kannattavaa. Eli aina ei tarvitse sisältöjen kanssa aloittaa alusta jokaisen somekanavan kohdalla.
Strategiaprosessi itsessään on suuritöinen, minkä takia sitä kannattaa toteuttaa pala palalta ja pikkuhiljaa lisätä kierroksia masiinaan. Parhaimmillaan sosiaalisen median strategisen käytön ansiosta yrityksessä voi syntyä myös sellaista näkemystä, jota kannattaa hyödyntää laajemminkin markkinoinnin tai viestinnän tekemisessä.
Janilla on yli 20 vuoden kokemus asiakasyritysten myynnin kasvattamisesta. Hän on erikoistunut inbound-markkinointiin, myyntiin, konvertoimaan verkkovierailijoista myyntiliidejä sekä siihen, miten tehdään myyntiä niin, että ihmiset todella ostavat. Jani on merkittävä sosiaalisen median tekijä markkinoinnin ja myynnin parissa. Hänen suosituimmat kanavansa ovat podcastit KasvuPodcast, Lead & Trust, Myyntikanava ja Suoraa puhetta.
